Täydellinen opas taulujen ripustamiseen

Perusperiaate: mittakaava suhteessa huoneeseen

Ennen kuin valitset koon, katso huonetta tarkkaan. Kolme asiaa ratkaisee, miltä teos näyttää seinällä:

1. Huonekorkeus – määrittää, kuinka paljon tilaa taiteen yläpuolelle jää
2. Seinän leveys – ratkaisee, kuinka suuri yksittäinen teos tai ryhmä voi olla
3. Kalustuksen tiheys – kuinka suuren osan seinästä alla olevat huonekalut jo visuaalisesti vievät

Lähtökohtana teoksen tulisi kattaa noin kahdesta kolmasosasta kolmeen neljäsosaan alla olevasta seinäosuudesta tai huonekalusta. Paljon kapeampana se näyttää jälkikäteen lisätyltä, paljon leveämpänä se voi tuntua hallitsevalta.

Perussääntö: ripustus silmien korkeudelle

Gallerioiden standardi on ripustaa teoksen keskikohta 145–150cm korkeudelle lattiasta, mikä on suunnilleen useimpien aikuisten silmien korkeus. Tähän sääntöön voit aina turvautua, kun alla ei ole huonekalua, johon ripustuksen voi sitoa. Hyvin korkeissa huoneissa keskilinja voi nousta ylemmäs, lähemmäs 150–160cm, jotta teos ei näytä pieneltä yläpuolelle jäävän tilan rinnalla. Matalammissa huoneissa kannattaa pysyä lähellä 145cm korkeutta, jottei taide näytä ahtaalta seinän yläreunaa vasten.

Olohuone

Sohvan tai nojatuolin yläpuolella mittaa selkänojan yläreunasta, ei käsinojasta – tyynyt liikkuvat enemmän kuin kehys. Istuinkalusteen korkeus vaihtelee: nojatuolissa noin 70-80cm ja sohvassa hieman enemmän, joten keskipisteen tulisi osua noin 140-145cm korkeudelle ja selkänojan yläpuolelle jäädä 15-20cm väli. Jos vieressä on lamppu tai sivupöytä, pidä taide istuinkalusteen omalla leveydellä, jotta se näyttää ankkuroidulta eikä kilpaile vieressä olevan kanssa.

Tauluseinät

Tauluseinä on oikeastaan yksi suuri teos, joka koostuu useista kehyksistä, ja sitä kannattaa käsitellä sellaisena. Sama sääntö, jonka mukaan leveys on kahdesta kolmasosasta kolmeen neljäsosaan, sekä keskittäminen silmien korkeudelle koskevat koko ryhmää, ei jokaista kehystä erikseen.

1. Pidä kehysten väli tasaisesti 5–8cm koko seinällä
2. Ripusta suurin tai keskeisin teos ensin silmien korkeudelle ja laajenna siitä ulospäin
3. Valitse symmetrinen ruudukko siistiin ja järjestelmälliseen ilmeeseen, tai kokeile vapaampaa salonkiripustusta, joka näyttää ajan myötä kootulta
4. Parittomat määrät – kolme, viisi, seitsemän – asettuvat sommitelmaan luontevammin. Parilliset määrät voivat näyttää siltä kuin ne etsisivät symmetriaa, jota eivät ole vielä aivan löytäneet

Makuuhuone

Makuuhuoneessa on kaksi luontevaa ankkuripistettä, sängynpääty ja yöpöydät, ja kumpikin on eri mittakaavassa.

Sängynpäädyn yläpuolella

Sama leveyssääntö, kahdesta kolmasosasta kolmeen neljäsosaan, pätee tässäkin yhdellä lisäyksellä: kiinnitä huomiota symmetriaan molemmin puolin olevien yöpöytien ja lamppujen kanssa, sillä silmä hahmottaa koko seinän yhtenä sommitelmana. Jätä sängynpäädyn yläreunan ja kehysten alareunan väliin 15-25cm.

Yöpöydän yläpuolella

Tätä taidetta katsotaan istuen tai maaten, joten se ripustetaan tavallista silmien korkeuden sääntöä alemmas, ja itse kehyksen tulisi olla mittakaavaltaan pienempi.

1. Kehyksen leveydeksi sopii 50-75% yöpöydän leveydestä – tätä leveämpi alkaa näyttää yläpainoiselta
2. Ripusta kehys niin, että sen alareuna on 20-30cm pöytätason yläpuolella, jolloin arkitavaroille jää tilaa peittämättä taidetta
3. Keskitä kehys yöpöydän keskikohdan mukaan, ei sängyn
4. Jos pöydällä on lamppu, ripusta kehys hieman korkeammalle tai siirrä lamppua sänkyä kohti, jotta se peittää paspartuuta vain osittain

Kokonaisuuden luominen

Sängynpäädyn yläpuolisen teoksen ja yöpöytien yläpuolisten teosten tulisi tuntua yhteenkuuluvilta olematta täysin samanlaisia – yhteinen sävy tai teema toimii paremmin kuin identtinen kehys tai tyyli.

XL-taide

XL-teokset vaativat erilaisen lähestymistavan sen mukaan, mitä niiden alla on: alla oleva huonekalu muuttaa tavanomaisia mittasuhteita, avoin seinä ei.

Kun alla on huonekalu

Tämä on ainoa tilanne, jossa tavallinen sääntö kahdesta kolmasosasta kolmeen neljäsosaan kääntyy päälaelleen: yksittäinen XL-teos saa ulottua matalan ankkurin, kuten jakkaran, reunojen yli, kunhan ylitys näyttää tarkoitukselliselta eikä vahingossa syntyneeltä. Keskitä teos ja pidä ylitys yhtä suurena molemmin puolin. Jakkara on tavallista huonekalukorkeutta matalampi, joten mittaa 15-20cm väli sen todellisesta yläreunasta, noin 60-65cm korkeudelta, ei tavanomaisesta 85cm korkeudesta.

Huonekorkeus vaikuttaa siihen, paljonko tilaa yläpuolelle jää – tavallisessa huonekorkeudessa noin 35-40cm ja korkeammassa 80-100cm tai enemmän – ja se ohjaa myös teoksen suuntaa. Valitse pystyformaatti kapean ankkurin, kuten jakkaran, yläpuolelle, koska leveys on joka tapauksessa rajallinen. Sohvan yläpuolella, missä leveyttä on jo runsaasti, vaakaformaatti hyödyntää tilan paremmin. Korkeammassa huoneessa tämä rajoitus helpottaa, joten suunnasta tulee enemmän tyylikysymys.

Täysin avoimella seinällä

Porraskäytävät, korkeat eteisen seinät, kahden kerroksen korkuiset tilat – mikä tahansa paikka, jossa alla ei ole mitään, mihin teoksen voisi ankkuroida. Keskipiste nousee tässä tavallisesta silmien korkeudesta ylöspäin, tyypillisesti 155-165cm korkeudelle huonekorkeuden kasvaessa, ja se mitoitetaan itse seinän mukaan eikä kiinteän luvun perusteella. Tässä XL-taide saa olla huoneen ainoa todellinen katseenvangitsija. Olipa teos ankkuroitu alla olevaan huonekaluun tai yksin avoimella seinällä, periaate pysyy samana: anna teoksen ottaa ansaitsemansa tila ja luota siihen, että juuri koko saa sen näyttämään harkitulta.

Ota tähän aikaa. Olet nähnyt vaivaa ja käyttänyt usein melkoisesti sekä aikaa että rahaa valitsemaasi taiteeseen, ja se ansaitsee paikan, joka tekee sille oikeutta. Jos kehystys on vielä mietinnässä, kehyksen valintaa käsittelevä oppaamme on hyvä seuraava askel. Se kertoo paitsi siitä, miltä kehys näyttää, myös siitä, miten se suojaa teosta vuosien ajan.